Syrjivät lait tulee kitkeä koko maailmasta
Sukupuolten tasa-arvoa on edistetty liian hitaasti. Nyt vauhti on joissain maissa jopa hiipumassa.
Suomesta tuli vuonna 1906 maailman ensimmäinen maa, joka myönsi naisille täydet poliittiset oikeudet. Seuraavana vuonna 19 suomalaista naista aloitti maailman ensimmäisinä naiskansanedustajina. Nyt hallituksessa on naisenemmistö.
Suomi on maailman turvallisin ja vakain maa. Se on myös yksi kaikkein tasa-arvoisimmista maista. Silti Suomikaan ei ole saanut toteutettua sukupuolten täyttä tasa-arvoa. Itse asiassa yksikään maa ei ole.
Tasa-arvoinen maailma on nykyistä terveempi, vauraampi, menestyvämpi ja rauhanomaisempi. Siitä huolimatta samapalkkaisuus ei ole toteutunut yhdessäkään maassa, naiset ja miehet ovat yhtäläisesti edustettuina vain harvojen maiden päätöksenteossa ja useimmissa maissa on sukupuolen perusteella syrjivää lainsäädäntöä.
Lähes 40 prosentissa maailman maista laki rajoittaa naisten omistusoikeutta. Naisilla ei 18 maassa ole yhtäläisiä oikeuksia työntekoon ja elinkeinon harjoittamiseen. Yhdessätoista maassa nainen ei voi saada kansallista henkilökorttia. Raiskauksesta ei 37 maassa nosteta syytettä, jos raiskaaja on naimisissa uhrinsa kanssa tai avioituu myöhemmin hänen kanssaan.
Tämän kaiken lisäksi eri puolilla maailmaa on viime aikoina säädetty runsaasti lakeja, jotka rajoittavat naisten oikeuksia päättää omasta kehostaan sekä kieltävät heiltä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja niitä koskevat oikeudet. Nämä oikeudet ovat kuitenkin perusedellytys kaikkien ihmisoikeuksien toteutumiselle, sillä niiden avulla naiset ja tytöt voivat toimia täysivaltaisesti yhteiskunnassa.
Naisliikkeet ovat vuosisatojen ajan vaatineet hallituksia kitkemään syrjivän lainsäädännön ja säätämään lakeja, jotka suojelevat kaikkia kansalaisia. Sukupuolten välisen kuilun kurominen umpeen ei kuitenkaan ole pelkästään naisten asia.
Vaikka kansainväliset sopimukset, YK:n päätöslauselmat ja lainsäädännön muutokset ovat tuoneet merkittävää edistystä, vauhti on liian hidas. Joissain maissa se on peräti hiipumassa. Nyt on aika toimia rohkeasti ja määrätietoisesti parempien tulosten puolesta.
Onneksi maailmassa on paljon edistyksellisiä lainsäätäjiä ja lakeja, joista ottaa mallia. Viime vuonna Kanada perusti ensimmäisen neuvoa-antavan toimikunnan johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän tasa-arvotyöhön. Ranska on tänä vuonna tehostanut toimikunnan työskentelyä. Toimikunta laati uraauurtavan Biarritzin-paketin, jossa on 79 innostavaa esimerkkiä sukupuolten tasa-arvoa edistävistä laeista. Nämä lait liittyvät neljään osa-alueeseen: väkivaltaan, taloudelliseen vaikutusvaltaan, koulutukseen ja terveyteen sekä syrjintään. Pakettiin sisältyy Suomen tasa-arvolaki vuodelta 1987.
Kukin Suomen hallitus on 1980-luvulta asti laatinut tasa-arvo-ohjelman. Nykyinen hallitus muuttaa Suomen rikoslakia siten, että suostumuksen puute lisätään raiskauksen määritelmään. Transihmisten itsemääräämisoikeutta parannetaan ja lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksesta luovutaan.
Hyvät maailmanlaajuiset sopimukset jäävät allekirjoittajavaltioilta usein täyttämättä. Näin kävi myös ensi vuonna 25 vuotta täyttävälle Pekingin toimintaohjelmalle.
Kaikki Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiota ovat allekirjoittaneet naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan Istanbulin yleissopimuksen, joka on alan kehittynein ja kattavin kansainvälisen oikeuden väline. Se on kuitenkin vielä pantava täytäntöön kokonaisuudessaan. Tämän pitäisi olla kaikkien maiden hallitusten ensisijainen tavoite.
Suomen hallitus on perustanut kansainvälisen tasa-arvopalkinnon tuodakseen esiin tasa-arvon maailmanlaajuista merkitystä ja keinoja, joilla tasa-arvo etenee. Joka toinen vuosi myönnettävä palkinto on tunnustus globaalisti vaikuttavasta työstä. Palkinnon toivotaan innostavan muita tarttumaan toimeen ja vauhdittamaan etenemistä kohti tasa-arvoisempaa maailmaa.
Asiaa edistävät toimet ovat tärkeitä ja välttämättömiä. Varsinainen palkinto on kuitenkin tasa-arvoinen maailma, jossa viimein saamme kaikki yhdessä elää, kunhan tavoitetta kohti sitoudutaan ponnistelemaan nykyistä lujemmin.
Olemme odottaneet riittävän kauan. Nyt yksittäisten ihmisten, instituutioiden ja hallitusten on pantava kaikkensa peliin, jotta tasa-arvon toteutuminen saisi vauhtia.
Antti Rinne ja Katja Iversen
Rinne on Suomen pääministeri (sd) ja Iversen Women Deliver -järjestön pääjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 2.12.2019.
